Kermapyllyt keskustassa

YLE riemastutti eilen allekirjoittanutta Hullu juttu-ohjelmallaan, jossa käsiteltiin "humoristisen räväkästi" mm. opiskelijoiden asumista. Tämä viihteellisempi dokumenttiohjelma ihmetteli, miksi "kermapyllyopiskelijat" kinuavat lisää rahaa, vaikka kuluttavat sen dokaamiseen ja keskusta-asumiseen. Koivukylässä olisi NIIN mukavia ja halpoja solukämppiä että! Eli lopettakaa valittaminen ja muuttakaa halpojen asuntojen Vantaalle!

Mitäköhän siitä tulisi, jos YLE tekisi ohjelman eläkeläisistä samalla teemalla? "Lopettakaa rahasta ruikuttaminen, senkin kermapyllyvanhukset! Teidän eläkkeennehän riittää vallan hyvin asumiseen Kouvolan keskustassa kaikkien palveluiden äärellä, muuttakaa sinne! Ja miksei samalla siirrettäisi kaikkia työttömiä aidattuun telttakylään Sipooseen!"

Miksi minusta tuli järjestöaktiivi?

Humanistisen tiedekunnan orientoivissa opinnoissa pääsin puhumaan omasta opiskeluhistoriastani. Oli jotenkin jännää tarkastella omaa yliopisto"uraansa" ja katsoa taaksepäin. Kiinnostavasta asiasta on vain ajautunut uusiin, vielä kiinnostavampiin asioihin, ja järjestöaktiivisuudesta on tullut elämäntapa.

Vaikka joskus miettii, miten nopeasti sitä olisi voinut valmistua ilman kaikkea ylimääräistä sälää, mitään en kadu. Itse asiassa, opiskeluaika on ollut elämäni (tähän mennessä) parasta aikaa. Ilman järjestötoimintaa elämäni olisi ollut huomattavasti köyhempää. Järjestötoiminnassa on tullut välillä itkettyä, mutta lähinnä naurettua. Järjestötoiminnassa olen myös tutustunut elämäni tärkeimpiin ihmisiin, joita ilman en enää voisi kuvitella olevani.

Miksi minusta siis tuli järjestöaktiivi? Varmaan siksi, että olen kiinnostunut ihmisistä ja asioiden tekemisestä yhdessä. Ihmisethän ne järjestöt kuitenkin tekevät.

Virtuaalisessa ihmemaassa

Kuinkahan paljon tehokasta työaikaa kansantaloutemme menettää erilaisten virtuaalisten yhteisöjen kautta? Aloin pohtia tätä, kun sain ensiksi kutsun LinkedIniin, sitten Facebookiin ja lopulta Lyyraan . Kaikkia näitä kun päivittelee, hurahtaa päivä kivasti (kuten tässäkin huomaa)...:)